Vesi vähissä ja kalat arkoja

Eilen tuli ongittua kuusi tuntia ilman ainuttakaan tärppiä. Kaloja kyllä oli paikalla, mutta ne vaan ei syöneet. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja merivesi oli noin 30 senttiä miinuksella. Ilmeisesti tämä teki kalat todella aroiksi. Ehdin jo pariin otteeseen harkita poislähtöä, mutta päätin kuitenkin jäädä, onneksi.

Olin juuri kaatanut termospullosta viimeiset kahvit kuppiin, kun aurinko yhtäkkiä meni pilveen. Valon määrä väheni selvästi ja tuli aavistus, että eiköhän ne kohta ala syödä. Ja niin kävikin.
Kello oli muutaman minuutin yli kahdeksan, kun syönti alkoi. Yhtäkkiä kalaa van alkoi tulla ja reissu oli pelastettu. Joskus puoli kymmenen aikaan oli jo niin pimeä, että onginta piti lopettaa. Sitä ennen ehti kuitenkin olla taas todella hienoa ongintaa.


Illan ensimmäinen.
Illan ylläri; nätin kokoinen ja näköinen ahven.
Näillä on kiva aloittaa onkikausi.

Neko-rigi esittelyssä

Tämä juttu Neko-rigistä ilmestyi viime vuonna KALASTUS-lehden numerossa 3/2016. Eli jos Neko-jigailu kiinnostaa, niin tsekkaa juttu alta.

 

Onnistunut avovesikauden aloitus

Viime viikolla pääsin vihdoin aloittamaan avovesikauden. Onneksi sattui sopivasti yksi vähän lämpimämpi päivä kylmien kevätkelien keskelle. Vielä kun merivesikin oli nousussa, niin olosuhteet näyttivät melko otollisilta.

Säätiedotuksessa oli luvattu aamulle kylmiä lukemia, joten en pitänyt mitään kiirettä kalaan lähtemisessä. Olin rannassa vasta puolenpäivän aikaan ja silloinkin oli vielä aika viileää.
Säynävät tuntuivat olevan vielä kylmästä kohmeessa, eikä tärppejä meinannut kovasta yrityksestä huolimatta kuulua. Vihdoin parin-kolmen tunnin kuluttua alkoi näkyä elonmerkkejä ja sain ensimmäiset kalat.

Leuciscus idus
Säynävä

Syönti oli kuitenkin aika laimeaa, mutta onneksi silloin tällöin tuli joku yksittäinen kala ja homma pysyi mielenkiintoisena. Lopulta kuitenkin säynävien tulo loppui kokonaan ja tilalle tulivat särjet.
Olin jo lopettanut onginnan ja olin pakkaamassa kamoja, kun metsän takaa saapui yhtäkkiä kurkiaura. Kurjet lensivät melko matalalla veden yli ja saivat tietämättäni aivan lähistöllä oleilleen suuren säynäväparven pelästymään ja samalla paljastamaan olinpaikkansa. Sattuipas sopivasti.
Kasasin pikapikaa vavan pitkäksi, laitoin syötin koukkuun ja heitin säynävien suuntaan. Koho upposi melkein välittömästi ja haavissa kävi kääntymässä kivan kokoinen säynävä. Hyvää syöntiä kesti puolisen tuntia ja ehdin sen aikana saada muutamia oikein hienoja kaloja, joista suurin painoi 2,210  kg.

Säynävä 2210 g

Tällaisen käänteen jälkeen oli oikein mukava suunnata takaisin autolle ja kotia kohti..

Pari uutta kuvaa galleriaan

Kävin läpi kameran kuvia ja sieltähän löytyikin muutama otos tämän talven ekalta ismete-reissulta. Niistä päätin laittaa pari kuvaa oikein tuonne galleriaan asti.

Talvi 2015

Uusi kansikuva

Päivitetäänpäs blogin kansikuvaosio tällä Vapaa-ajan Kalastaja 1/2015 kannella. Terohan se on tässä muutaman vuoden takaisessa otoksessa justiin vääntämässä hauen kanssa.
Kaikki mun ottamat kannet löytyy TÄÄLTÄ.

Vapaa-ajan Kalastaja 1/2015

Haukiseminaarin videot

Moni varmaan on kuullut, että Vaasassa järjestettiin syyskuun lopulla haukiseminaari. Seminaari onnistui loistavasti. Itsellänikin oli kunnia olla mukana yhtenä alustajana.

Alustajat
Kuvassa vasemmalta lukien: Teemu Koski, Martin Stålhammar, Minä, Marina Nyqvist, Neville Fickling, Tobias Fränstam, Joni Tiainen, ja Steve Rowley

Paikalla olleet varmasti huomasivat, että seminaarissa pidetyt esitykset kuvattiin. Nyt kaikki kuvatut esitykset on julkaistu YouTubessa.

Täytyy sanoa, että on kyllä melkoisen piinallista katsella omaa takeltelua ja maneereja videolta. Mutta toisaalta se tekee ihan hyvää, tietää ainakin mitä pitää parantaa ja muuttaa omassa esiintymisessä.

Artikkeli kuolleella täyllä onkimisesta

Uusimmassa KALASTUS-lehden numerossa oli mun artikkeli hauen onkimisesta kuolleella täkykalalla. Täytyy sanoa, että oli pienoinen yllätys kun posti toi lehden ja lukaisin kirjoittamani jutun. Artikkeliin oli nimittäin toimituksessa lisätty aika paljon tekstiä. Siis multa mitään kysymättä tai asiasta etukäteen ilmoittamatta.
Juttu löytyy tosta alta, merkkasin toimituksessa lisätyt tekstit siihen keltaisella.
Nooh, tällaista tällä kertaa. Toivottavasti jutusta on jollekin iloa tai hyötyä.

Ola ja Leif – älyttömän kovia kalamiehiä

Ola ja Leif ovat siis älyttömän kovia kalamiehiä. Ai ketkä ja miten niin?
No, ruotsalaiset Ola Esbjörnsson ja Leif Krause ovat kumpikin saaneet 60 suurkalarajan ylittävää kalalajia. Ola ehti ensin ja Leif melkein heti perään. 60 suurkalarajan ylittävää lajia on aivan uskomaton määrä. Ja vielä kun ottaa huomioon, että Ruotsin suurkalarajat ovat selvästi korkeammat kuin Suomen vastaavat. Älyttömiä jätkiä!
Sportfiskarnan sivuilla olevasta storfiskbloggenista voi lukea kummankin miehen haastattelut: Ola EsbjörnssonLeif Krause

Seipi
Yksi omista suurkaloista – seipi 140 g.

Suurkalojen rekisteröinti on käynnissä myös meillä Suomessa. SVK:n sivuilla olevalla lomakkeella voi ilmoittaa kalansa ja Hall of Fame – taulukkoon on listattu eniten eri lajien suurkaloja saaneet henkilöt. Itselläni on nyt tämän vuoden aikana tavoitteena saada vähintään yksi uusi suurkalan mitat täyttävä laji ja saada samalla sitten 10 lajia täyteen. Todella kaukana tässä vielä ollaan Olan ja Leifin lukemista.

Epic Angler – Episode 1

Kalastaessa pitää aina olla HILJAA.

Ismete jatkuu ensi vuonna

Jäälle ei ole tällä hetkellä enää menemistä. Pakkasta näyttäisi tulevan vasta loppuviikosta, joten tän vuoden ismetaukset on sitten ohi. Mutta ensi vuoden puolella taas jatketaan, kunhan nyt saadaan ensin vähän pakkasia.

Reissun suurin menossa takaisin

Reissun suurin menossa takaisin

Ehdin onneksi viime viikolla tekemään vielä yhden onnistuneen reissun tälle vuodelle. Päivän aikana kävi matolla kääntymässä kolme vähän paremman kokoista kalaa, joista suurimmalla oli painoa 9,4 kg.
Kyseinen hauki taisikin olla mun tähän mennessä kolmanneksi suurin ismete-hauki, joten ihan hyvä lopetus tälle vuodelle.

Isojen jahtaus jatkuu siis taas ensi vuoden puolella. Stay tuned.