Joella ongella

Tänään tuli tehtyä ensimmäinen avovesikeikka tälle kaudelle. Sen kunniaiksi ja ihan muutenkin vois taas kirjoitella tännekin jotain.

Alkuviikosta jo katselin vuoronperään tulvaennusteita ja säätiedotuksia. Näytti vahvasti siltä, että perjantaina voisi päästä jo läheiselle joelle onkimaan.
Aamulla jokirantaan kävellessä vähän jänskätti, että miltä siellä näyttää ja pääseekö onkimaan. No oikein hyvältähän siellä näytti. Joki oli sula, virtasi rauhallisesti ja rannoissa oli vielä sopivasti jäätä, mikä helpottaa kivasti kävelemistä.

Iso haukea olin tavoittelemassa, mutta kaikki tapahtumat olisi kyllä tervetulleita.
Päivän ensimmäinen ja ainut haukitapahtuma tuli noin tunnin onkimisen jälkeen. Siirsin syötin hitaasti virtaavasta kohdasta melkein tyyneen, aivan jään reunaan. Siellä koho sukelsi, eikä enää tullut pintaan. Pienen vääntämisen ja jäiden kanssa takkuamisen jälkeen oli hauki lopulta matolla. Ei ollut kokoa jätti, mutta ei aivan pienikään.

Enempiä haukitärppejä ei siis tullut, Mutta kuten tällä suvannolla usein, niin tälläkin kertaa made löysi syötin. Ihan kiva ylläri sekin.

Madeongella

Tänään oli taas aika lähteä madeongelle. Ennen piti kuitenkin lähteä syöttejä hakemaan. Onneksi katiskassa oli riittävästi särkiä onkikeikkaa varten. Sitten vaan suunta kohti jokirantaa. Olin sen verran ajoissa liikkeellä, että valoa riittäisi viellä jonkin aikaa. Vaikka eihän  sitä valoisaa aikaa kovin montaa tuntia tähän aikaan vuodesta ole. Onget siis pyyntiin ja kuppi kuumaa kahvia lämmikkeeksi. Kauaa ei tarvinnut odotella, kun ensimmäinen made oli jo kiinni.

Reissun ainut made tällä kertaa

Ei ollut mikään enkkamade, arviolta vähän alle kilon luokkaa. Muita mateita ei tänään tullut. Enkkamateen metsästys siis jatkuu edelleen.

Mateen ongintaa – Lakmete – Burbot fishing

Talvi ei vaan meinaa millään tulla, ensi viikoksikin luvattiin taas lämpenevää. Mutta ei se mitään, avovedessä on aina mukava kalastaa.
Eilen oltiin kaverini Markuksen kanssa onkimassa mateita eräässä jokisuvannossa.Tavoitteena oli tietenkin saada joku kunnon jättimade, mutta kaikkiin kaloihin oltaisiin kyllä tyytyväisiä. Koosta riippumatta.
Välineinä oli kummallakin pohjaonget, tottakai. Markus oli varautunut syöttien osalta kunnolla ja mukana oli monen sorttista kalaa. Meitsillä oli perinteisesti särkiä.

Markus virittelee vapoja

Välineet saatiin viritettyä pyyntiin sopivasti juuri ennen pimeän tuloa. Suvannossa oli jo aika paljon jäätä, mutta avointa vettäkin oli ihan riittävästi. Tosin aika tarkkana sai olla ettei siimat menny sotkuun. Tais ne illan aikana muutaman kerran sotkeutuakin…

Ensimmäinen made tärähti Markuksen vapaan puoli kuuden aikaan. Kyseessä ei ollut mikään monsteri, mutta made kuitenkin. Niiden perässähän täällä oltiin.
Vähän ajan päästä oli mullakin vavan päässä kala ja made sekin. Tosin samaa kokoluokka kuin edellinen kala, kummatkin selvästi alta kilon.

Jatkoin särkisyöteillä, koska ne tuntuivat kelpaavan. Seuraava puolitoistatuntia kului ilman kaloja. Tosin Markuksen hälyttimet ilmoitteli muutaman kerran, että jotain tapahtuu mutta yhtään kunnon tärppiä ei tullut.
Seuraava kala tärähti sitten mun onkeen, syöttinä oli päätön särki. Tällä kertaa oli vuorossa hieman parempi kala, vaikka ei sekään mikään jätti ollut. Painoa oli kuitenkin kivat 1450 g. Oikein tervetullut kala.

...ja pimeän keskeltä nousi made

Sinne vaan takaisin kasvamaan

Enempiä mateita ei sitten enää saatukaan. Markuksella oli kyllä yksi lupaavan raskas kala hetken aikaa siiman päässä, mutta se ei pysynyt kiinni. Tuloksena oli vain suomustettu särki.
Kaiken kaikkiaan oikein hyvä reissu. Kannattaa mennä madeongelle.