Artikkeli kalan vapauttamisesta – huljuttelut kannattaa unohtaa

Tässä mun viimevuonna KALASTUS-lehden numerossa 1/2016 julkaistu artikkeli.

 

Angling science III

Viime päivät ovat menneet lähinnä sängyn pohjalla maatessa. Ilmeisesti joku virus on päässyt iskemään, sitä mieltä ainakin oltiin työterveydessä. Kalastamaan en siis ole päässyt vaikka mieli kyllä tekisi. Madesesonkikin alkaa pikkuhiljaa olemaan parhaimmillaan.

Viikonloppuna oli vähän juttua siitä, että voiko eri alueiden hauilla olla erikokoinen suu. Eräs kaveri oli ollut havaitsevinaan, että Merenkurkun hauilla oli pienempi suu kuin serkuillaan Turun saaristossa.
Ja kyllähän se näyttää olevan mahdollista. Uumajan yliopistossa työskentelevät tutkijat C. Magnhagen ja E. Heibo ovat tutkineet asiaa ja tehneet siitä julkaisun. Heidän tutkimus osoittaa, että vesistöissä joissa saaliskalat ovat harvassa, on siellä elävillä hauilla pituuteensa nähden suuri suu. Vastaavasti niillä alueilla missä saaliskaloja on tiheässä, on hauilla suhteellisesti pienempi suu.
Siellä missä saaliskalat ovat harvassa, on hauen kyettävä nielemään suurempikin saalis. Suurissa saaliskalatiheyksissä on hauilla varaa valita, jolloin pienemmälläkin kidalla pärjää.

Lue koko tutkimus: Gape size allometry in pike reflects variation between lakes in prey availability and relative body depth

Hauen suu

Angling science II

Koska on paras ajankohta mennä kalastamaan haukia? Entä mitkä ympäristötekijät vaikuttavat haukisaaliisiin? Näitä asioita selvitti yhden suomalaisen ja kahden saksalaisen tutkijan muodostama tutkimusryhmä pienellä saksalaisella järvellä toteuttamassaan tutkimuksessa. Tutkijoiden apuna oli 25 kokenutta kalamiestä jotka kalastivat haukea kyseisellä järvellä neljän kuukauden ajan. Haukia kalastettiin heittouistelemalla, vetouistelemalla ja täkyonkimalla. Tutkimusaikana saatiin yhteensä 169 haukea. Kaikkien kalojen kohdalla tallennettiin päivämäärä, tarkka kellonaika sekä kalan pituus ja paino. Kaikki saaliiksi saadut kalat vapautettiin.
Entä mitkä olivat tulokset? Kalansaaliisiin vaikutti eniten kahden edellisen päivän kalastuspaine: mitä suurempi kalastuspaine oli ollut, sitä huonompia olivat saaliit. Parhaiten saalista tuli hämärässä, kovalla tuulella sekä täyden- ja uudenkuun aikaan.

Lue koko tutkimus:
Kuparinen, A., Klefoth, T., Arlinghaus, R. (2010). Abiotic and fishing-related correlates of angling catch rates in pike (Esox lucius).

Angling science

Pienessä järvessä elävät hauet ovat hyvin paikkauskollisia. Ne liikkuvat pääsääntöisesti vain tietyllä aktiivisuusalueella, joka on talvella suurempi kuin kesällä.
Nämä ovat pääkohdat Saksalaisten tutkijoiden A. Kobler, T. Klefoth ja R. Arlinghaus tekemästä tutkimuksesta: Site fidelity and seasonal changes in activity centre size of female pike Esox lucius in a small lake.
Mitä tämä tieto sitten antaa kalamiehelle? Ainakin sen, että kesäiset ottipaikat toimivat myös talvella. Talvella hauen voi tosin tavoittaa myös hieman etäämmältä kesäisestä paikasta.

Lue koko tutkimus:
KOBLER A., T. KLEFOTH, R. ARLINGHAUS. 2008. Site fidelity and seasonal changes in activity centre size of female pike (Esox lucius) in a small lake.