Tuossa eilen piti aivan välttämättä saada pakkaseen lisää tilaa, tietenkin mun täkykalojen kustannuksella! Viinimarjat ja tikkelpäärit on kuulemma tärkeämpiä
Koska en viittiny hyviä täkyjä poiskaan heittää, niin päätin lähteä kuhaa onkimaan. Vavat mukaan ja suunta joelle, samaan paikkaan kuin aiemminkin.
Tosin vähän kyllä epäilytti, että mahtaakohan kuhat enää olla siellä, kun vedetkin on jo vähä viilentyny.
Mutta mutta, alku näytti heti lupaavalta; ei mennyt kuin muutama minuutti niin koho näytti orastavia tärpin merkkejä. Joku oli siellä jo täyn kimpussa. Se taisi kuitenkin olla joku pikkunen, sillä ei siitä ikinä tullut mitään kunnon tärppiä.
Se olikin sitten reissun ainut merkki kalasta. Muutaman tunnin yrittämisen jälkeen pakkasin kamat ja häivyin takaisin kotiin.
Tänään ehdin sitten illalla pika pikaa vielä järvelle. Mukaan parit jigivavat, sähkömoottori, reppu ja akku. Sitten vaan fillarilla suunta kohti venerantaa. Kello oli jo yli kuusi kun pääsin vesille, olis kyllä voinu vähä aikasemminkin lähteä.
Tällä kertaa saalis oli sentään parempi kuin lauantaina, mutta ei paljoa. Aluksi tuli vihreällä sirppipyrstöllä kaksi pientä kuhaa. Sitten melkeen heti perään dropshottaamalla ahven ja yksi kuha lisää. Kuhat oli kaikki joko pieniä tai erittäin pieniä, joten takaisin kasvamaan vain. Ahven lähti kuitenkin ruokakalaksi, ettei aivan pääse unohtumaan miltä kala maistuu.
