Ehdinpä tässä pari päivää sitten tehdä pikaisen pohjaongintareissun, tavoitteena oli lahnat ja mahdolliset seipit. Kelit oli tuolloin vielä kovin koleat; koko ajan sai olla pipo päässä ja hanskat käsessä, että tarkeni. Onneksi nyt tätä kirjoittaessa on jo selvästi lämpimämpää.
No kylmiin keleihin on kuitenkaan mun turha vedota siinä, että en onnistunut saamaan ainuttakaan lahnaa. Kaverini Kari nimittäin sai omalta paikaltaan useita lahnoja ja päälle vielä muutaman komean säynävän. Matka Karin onkipaikalle ei ollut kuin 60 – 70 metriä. En tiedä oliko paikasta kiinni, todennäköisesti vika oli miehessä, sillä meikä onnistui tällä kerralla saamaan vain särkiä, pasureita ja ahvenia.
No, pitää keksiä uusia juonia ensi kerraksi.
Tässä vielä pari kuvaa Karin komeista lahnoista.
