Eilen tuli ongittua kuusi tuntia ilman ainuttakaan tärppiä. Kaloja kyllä oli paikalla, mutta ne vaan ei syöneet. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja merivesi oli noin 30 senttiä miinuksella. Ilmeisesti tämä teki kalat todella aroiksi. Ehdin jo pariin otteeseen harkita poislähtöä, mutta päätin kuitenkin jäädä, onneksi.
Olin juuri kaatanut termospullosta viimeiset kahvit kuppiin, kun aurinko yhtäkkiä meni pilveen. Valon määrä väheni selvästi ja tuli aavistus, että eiköhän ne kohta ala syödä. Ja niin kävikin.
Kello oli muutaman minuutin yli kahdeksan, kun syönti alkoi. Yhtäkkiä kalaa van alkoi tulla ja reissu oli pelastettu. Joskus puoli kymmenen aikaan oli jo niin pimeä, että onginta piti lopettaa. Sitä ennen ehti kuitenkin olla taas todella hienoa ongintaa.
