Tuli tänää tehtyä muutaman tunnin reissu hauen ja lahnan perässä.
Varustuksena oli kaksi täkyonkivapaa, yksi virveli, sekä kelaonki. Keli oli tyyni, eikä se ikinä tiedä kyseisessä paikassa kovin hyvää. Mutta kalaan oli kuitenkin päästävä.
Aloitin haukia jahtaamalla. Aseina ruutanoilla syötitetyt täkyonget sekä virvelin päässä killuva haukiperho.
Parin tunnin kuluttua oli kuitenkin selvää, että ruutanat eivät tänään oikein kelvanneet. Haukiperhoon kuitenkin tärähti ihan kiva hauki.
Olen alkanut siirtymään haukiperhoissa yksihaarakoukkujen käyttöön ja ne on kyllä irrotusvaiheessa erittäin mukavia. Tämäkin kala pääsi nopeasti takaisin veteen.
Koska hauki ei oikein ollut syönnillä, päätin kattella josko näkyisi lahnoja. Pienen etsiskelyn jälkeen löysinkin suuren lahnaparven. Parvi oli erittäin matalassa, noin puolen metrin vedessä. Vaikka etenin hyvin varovasti, onnistuin silti säikyttämään parven liikkeelle. Tuloksena oli yksi lahna, joka ei ollut mikään suuren suuri. Parvi on kuitenkin nyt löydetty. I’ll be back.
