Kuinka vanha on puolikiloinen särki?

Kuortaneenjärvessä tuntuu olevan hyvänkokoisia särkiä. Edellisvuonna sain tasan puolikiloisen punasilmän  ja aikaisempina vuosina pari kappaletta, jotka olivat karvan alle puolen kilon. Lisäksi edellisvuonna mulla pääsi vähän ennen haavia yksi oikeasti iso särki irti.
Nyt tässä vähän ennen vuodenvaihdetta oli täkykatiskaani uinut vähän keskimääräistä suurempi särki. Ihan silkasta mielenkiinnosta päätin ottaa kalan parempaan talteen ja tsekata kuinka vanha se mahtaa olla. Särki oli 33,1 cm pitkä ja painoi tasan 500 g.

Cleithrumit

Keitin särjen ja irrotin siitä kuvassa näkyvät luut. Näitä kutsutaan nimellä hartian lukkoluu, tunnetaan myös nimellä Cleithrum.
Kalojen iänmääritys ei välttämättä ole aina ihan selkeetä tai yksinkertaista ja usein puhutaankin arviosta. No mun arvio aikani näitä luita tutkailtuani oli, että tämä särki oli 15- tai 16- vuotta vanha. Varmuuden vuoksi lähetin kuvat vielä eräälle tutulle kalatutkijalle ja sieltä tuli onneksi sama arvio.

Cleithrum

Eli melko hidasta on siis särjen kasvu Kuortaneenjärvessä. Ei kuitenkaan mitenkään erityisen hidasta, vaan pikemminkin keskimääräistä muuhun maahan verrattuna. Särkikalat vaan ovat hidaskasvuisia.
Jos ja toivottavasti kun tässä joskus onnistuu saamaan sen unelmasärjen, eli yli kiloisen, niin se lieneekin jo yli 20 vuotias. Ainakin tässä Kuortaneenjärvessä. Mahdollisuudet suursärjen saamiseksi tietty parantuvat, jos löytää jostain oikein nopeakasvusia kaloja.

Angling science II

Koska on paras ajankohta mennä kalastamaan haukia? Entä mitkä ympäristötekijät vaikuttavat haukisaaliisiin? Näitä asioita selvitti yhden suomalaisen ja kahden saksalaisen tutkijan muodostama tutkimusryhmä pienellä saksalaisella järvellä toteuttamassaan tutkimuksessa. Tutkijoiden apuna oli 25 kokenutta kalamiestä jotka kalastivat haukea kyseisellä järvellä neljän kuukauden ajan. Haukia kalastettiin heittouistelemalla, vetouistelemalla ja täkyonkimalla. Tutkimusaikana saatiin yhteensä 169 haukea. Kaikkien kalojen kohdalla tallennettiin päivämäärä, tarkka kellonaika sekä kalan pituus ja paino. Kaikki saaliiksi saadut kalat vapautettiin.
Entä mitkä olivat tulokset? Kalansaaliisiin vaikutti eniten kahden edellisen päivän kalastuspaine: mitä suurempi kalastuspaine oli ollut, sitä huonompia olivat saaliit. Parhaiten saalista tuli hämärässä, kovalla tuulella sekä täyden- ja uudenkuun aikaan.

Lue koko tutkimus:
Kuparinen, A., Klefoth, T., Arlinghaus, R. (2010). Abiotic and fishing-related correlates of angling catch rates in pike (Esox lucius).

Angling science

Pienessä järvessä elävät hauet ovat hyvin paikkauskollisia. Ne liikkuvat pääsääntöisesti vain tietyllä aktiivisuusalueella, joka on talvella suurempi kuin kesällä.
Nämä ovat pääkohdat Saksalaisten tutkijoiden A. Kobler, T. Klefoth ja R. Arlinghaus tekemästä tutkimuksesta: Site fidelity and seasonal changes in activity centre size of female pike Esox lucius in a small lake.
Mitä tämä tieto sitten antaa kalamiehelle? Ainakin sen, että kesäiset ottipaikat toimivat myös talvella. Talvella hauen voi tosin tavoittaa myös hieman etäämmältä kesäisestä paikasta.

Lue koko tutkimus:
KOBLER A., T. KLEFOTH, R. ARLINGHAUS. 2008. Site fidelity and seasonal changes in activity centre size of female pike (Esox lucius) in a small lake.