Ismete-välineet

Liimauspuristimien käyttö vapatukina näyttää olevan kovasti suosiossa tuolla länsinaapurin ismete-harrastajien keskuudessa. Pakkohan niitä on itsekin kokeilla, että kuinka hyvin ne toimii. Clas Ohlsonilta löytyi sopivan isoja puristimia, eikä hintakaan ollu paha.
Pientä modausta niihin piti kuitenkin tehdä; puristimien leuat ovat nimittäin suorat eikä vapa oikein pysy niissä, vaan keikahtaa helposti jommalle kummalle sivulle. Pienen aherruksen jälkeen syntyi leukoihin sopivat kolot ja nyt pysyy vapa halutussa asennossa.

Vasemmalla olevaa on muokattu, jotta vapaa pysyy sopivassa asennossa

Vipan voi kiinnittä puristimeen vaikka parilla nippusiteellä. On kuitenkin toinen ja varmaankin parempi tapa vipan kiinnittämiseen. Sen voi tsekata alla olevasta Tok Fishing Teamin videosta.

Yksi hauki

Päivä alkoi taas hikisellä aamulenkillä Kuortaneenjärven jäällä. Vaikka herää muka tosi aikasin, huomaa sitä silti jäällä olevansa taas myöhässä. Lähes metrin paksuinen jääkin hidastaa homman aloitusta melkoisesti.
Mutta turha marista. Seuraavalle reissulle pitää vaan herätä vielä aikasemmin ja kyllä se jääkin alkaa aivan pian ohentua.

Päivän saldona oli taas yksi hauki. Painoa 6,6 kg, eli pientä parannusta edellisreissuun verrattuna. Tällä kertaa kalan väri oli ihan normaali, paikka oli kyllä sama.
Aurinko paistoi koko päivän keväisen lämpimästi, joten oikein hienoa oli.

Hauki uimaan

Vapatuki

Netistä ja lehdistä näkee kuinka ismeten harrastajilla on käytössään mitä erilaisempia vapatukia. Alkuaikoina yleisimpiä olivat sähköputksesta kootut viritelmät, niitä on monilla vieläkin. Tällä hetkellä erilaiset jousikäyttöiset liimauspuristimet tuntuvat olevan suosittuja.
Itse olen käyttänyt alusta asti kolmijalkoja, ne näyttävät olevan monen muunkin harrastajan käytössä.

Ismete

Kolmijalat ovat kuitenkin herkkiä rikkoontumaan, varsinkin niiden teleskooppiset jalat ovat heikko kohta. Ainahan voi tietenkin hankkia uusia rikkoontuneiden tilalle, nehän ovat aika halpojakin. Ja niin minä teinkin aluksi. Mutta kun nekään eivät kestäneet sen paremmin oli aika keksiä jotain uutta.
Kiersin rikkoontuneista kolmijaloista irti niiden V-osat, siis se osa jota vasten vapa lepää. Otin yhden V-osan mukaan ja marssin rautakauppaan. Rautakaupasta löytyi V-osan kierteeseen sopivia kiilapultteja sekä pari metriä kupariputkea, jonka sisämitta sopi kiilapultin kanssa.

Vapatukien kasaaminen oli yksinkertaista. Sahasin putken sopiviksi pätkiksi, joka tässä tapauksessa oli n. 34 senttiä. Sen jälkeen löin kiilapultin putken päähän ja kiristin kiilapultin mutterin. Tämän jälkeen annoin vasaraa putken toiselle päälle, jotta sain sen sopivan muotoiseksi, eli kartioksi. Lopuksi kiersin vielä V-osan kiilapultin kierteeseen. Näin oli ensimmäisen vapatuki valmis.  Sitten samat vaiheet mutaman kerran uudelleen ja pian oli kaikkien rikkoontuneiden kolmijalkojen V-osat saatu uusiokäyttöön.

Tällainen vapatuki tai penkkakeppi ei kuitenkaan pysy itsestään jäällä pystyssä, vaan sille on porattava reikä. Reiäntekoa varten päätin hankkia vanhan kunnon vintiläporan. Toinen vaihtoehto olisi ollut akkuporakone, mutta sen kanssa olisi aina pitänyt huolehtia akun varauksesta.
Sopiva vintiläpora löytyi kirpputorilta hintaan 5€.

Tänä talvena onkin sitten ollut käytössä uudet vapatuet, eikä ole tarvinnut murehti rikkoontuvia kolmijalkoja. Ehjiä kolmijalkoja on jäljellä vielä muutama ja ne saa olla käytössä niin kauan kunnes hajoavat.

Ismete-setti

Valorigi

Lunta alkaa olla jäällä enemmän kuin tarpeeksi. Suuri lumimäärä paitsi vaikeuttaa jäällä liikkumista, niin myös estää valon pääsyn jään alle. Jään alla vallitseva pimeys tuntuu vaikuttavan myös hauen syöntiin. Ainakin meikäisellä on viimeaikojen haukireissut olleet melko hiljaisia saaliiden puolesta. Jotain pitää siis yrittää keksiä.
Viime talvena oli myös paljon lunta ja jo silloin mietin valotikkujen käyttöä ismetessä. Silloin asia jäi kuitenkin mietinnän asteelle. Valotikkujen käyttö tuli uudestaan mieleen kun luin Luis Rasmussenin blogikirjoitusta jossa hän pähkäili samaa asiaa.
Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja valotikut käyttöön.

Rakensin muutaman tällaisen rigin. Kuten kuvasta näkyy, on koukkujen välissä pätkä kumiletkua johon valotikun voi kiinnittää. Siinä se sitten heiluu houkuttelavasti ja valaisee hauelle tien kohti makoisaa herkkupalaa. Näitä on tarkoitus kokeilla seuraavilla reissuilla. Saas nähdä mikä on tulos.

Uusi vuosi

Koska ilma oli sopivasti lauhunut, niin piti tietenkin lähteä heti kalaan. Vuorossa oli taas ismeteä ja tähtäimessä hauki.
Aamulla meni herääminen vähän myöhälle ja pääsin liikkeelle vasta pikkusen ennen kahdeksaa. Alla yksi automatkalla napattu psykedeelinen otos.
Automatkalla

Perillä tietenkin vavat äkkiä pyytämään.
Ismete-setti

Eikä siinä sitten kauaa mennyt kun tuli jo ensimmäinen haukitärppi.
Hauki tulossa

Kala matolle ja suu auki. Sano aaa! Koukut äkkiä irti ja kala takaisin uimaan.
Hauki vapautusmatolla

Enempiä hauki ei sitten tullutkaan. Pilkillä tosin tuli muutamia reilunkokosia särkiä ja pieniä lahnoja. Onneksi tuli, sillä hyviä täkykaloja tarvitaan aina. Sainpa vielä yhden nätin ahvenenkin. Se meni takaisin kasvamaan.
Ihan kivasti alkoi tämä vuosi.

Ismeteä

Sunnuntaina oltiin haukiperhomies Simon Grahamin kanssa täkyonkimassa haukia.
Haukia tuli kivasti, mutta ei mitään kovin isoja. Päivän parasta antia hyvän seuran lisäksi, oli saada ensimmäinen ismete-hauki kuolleella täyllä. Olen sitä jo pidemmän aikaa yrittänytkin. Mukava päivä kaikenkaikkiaan.
Reissusta voi lukea lisää Simonin hienosta pike fly-fishing -articles blogista.