Suurmateiden perässä

Mateen suurkalaraja on 4 kg.
Mä olen tänä talvena rikkonut sen monta kertaa, mutta vain mielessäni. Olen tuntenut sen tärpin, vääntänyt sen kanssa, nostanut sen reiästä, punninnut, valokuvannut ja vapauttanut. Melkein jopa riemuinnut sen saannista.
Mentaaliharjoittelua on siis tehty, mutta raja on yhä rikkomatta.

Vapa

Tein tammi-helmikuun aikana seitsemän madereissua. Niistä kolmella reissulla tuli kalaa ja ne olivatkin oikein hyviä reissuja. Oma ennätys parani useaan kertaan ja jäällä oli koko ajan tunne, että se nelosen kala voi tulla koska tahansa. Aika lähelle pääsinkin, sillä paras noteeraus oli 3170 g, vieläpä kahdesti. Sain nimittäin peräkkäisillä reissuilla täsmälleen saman painoiset kalat.

Made ja pilkki
Made

Myös yksi oikeasti raskas kala oli kiinni, mutta menetin sen ihan omaa tyhmyyttäni. Vedin nimittäin pilkin jään reunaan kiinni ja kala meni sitten siinä.

Made uimaan

Viimeisellä reissulla en saanut enää tärppiäkään ja kausi oli mun osalta ohi..
Ensi talvena uudestaan ja vielä kovemmalla panostuksella. Mä kyllä vielä rikon sen rajan.
Teemulle kiitoksia.

Madeongella

Tänään oli taas aika lähteä madeongelle. Ennen piti kuitenkin lähteä syöttejä hakemaan. Onneksi katiskassa oli riittävästi särkiä onkikeikkaa varten. Sitten vaan suunta kohti jokirantaa. Olin sen verran ajoissa liikkeellä, että valoa riittäisi viellä jonkin aikaa. Vaikka eihän  sitä valoisaa aikaa kovin montaa tuntia tähän aikaan vuodesta ole. Onget siis pyyntiin ja kuppi kuumaa kahvia lämmikkeeksi. Kauaa ei tarvinnut odotella, kun ensimmäinen made oli jo kiinni.

Reissun ainut made tällä kertaa

Ei ollut mikään enkkamade, arviolta vähän alle kilon luokkaa. Muita mateita ei tänään tullut. Enkkamateen metsästys siis jatkuu edelleen.

Madevideo

Alla on vähän liikkuvaa kuvaa viimereissulta. Kuvasin nämä pokkarikameralla, joten äänen eikä kuvankaan laatu ole kovin hyviä. Mutta kyllä sieltä pimeyden keskeltä jotain erottuu.