Isommat särjet rulaa

Eilisaamulla oli mun katiskoissa pääasiassa vain pieniä särkiä, isompia oli vain muutama. Mutta ei auttanu, pakko oli tyytyä niihin mitä oli.
Kolme varttia myöhemmin olin jäällä virittelemässä vapoja pyyntiin. Koska kaikkiin vapoihin ei riittänyt kunnon kokoisia täkyjä, niin järkeilin että kaksi pientä on sama kuin yksi isompi. Laitoin niihin vapoihin joiden rigeissä oli kaksi kolmihaarakoukkua kumpaankin koukkuun yhden särjen. Ainakin ne herättäisivät huomiota jään alla.

Aivan näin ei asiat kuitenkaan olleet ja iltapäivästä oli selvää, että kaksi pientä ei ole yhtä kuin yksi iso. Ei sinne päinkään. Päivän aikana tuli nimittäin neljä tapahtumaa ja kaikki tapahtumat tulivat niihin vapoihin joissa oli syöttinä yksi vähän isompi särki. Nämäkään särjet eivät tosin olleet missään nimessä isoja, hätinä kämmenen kokoisia, jos sitäkään.

Päivän eka hauki kohotti kummasti mielialaa.

Neljä tapahtumaa siis ja niistä kaksi ylös. Kummatkin oli ylöstulleet oli perinteiseen tapaan haukia. Irtipääseet hylkäsivät syötin kun olivat kuljettamassa sitä. Epäilen vähän että ne oli kuhia, tai sitten pieniä haukia. Täyissä oli kyllä hampaanjälkiä, joten ahvenia ne ei ollu.

Reissun toinen hauki. Tämäkin valitsi mielummin yhden särjen pyydön, eikä kelpuuttanut viereisessä vavassa ollutta tuplatäkyä.

Ei mikään valtava suksee, mutta eipä ollut kelikään kovin hääppöinen; lunta tuli koko päivän niin ettei meinannu eteensä nähdä. Siihen nähde ihan ok keikka.
Illalla myöhään suuntasin vielä katiskoille ja vein kunnon satsin mäskiä. Tästä eteenpäin pitää huolehtia, että on aina kunnon kokoisia täkyjä saatavilla.

Täkykalojen pyydystämistä

Pakkasmittari näyttää lähempänä -20C olevia lukemia. Ismete touhut voi siis suosiolla unohtaa tältä viikonlopulta, koska pidän siinä ehdottomana pakkasrajana -10 astetta. Ei siksi, että kalastaessa tulisi liian kylmä, vaan koska kalojen vapauttaminen liian kylmässä ei ole fiksua. Parempi siis keksiä muuta tekemistä näillä pakkasilla. Tuo muu tekeminen on tänään täkykalojen hankintaa. Seuraavaa kalareissua varten on aina hyvä olla eläviä täkyjä valmiina. Toki niitä voi ja kannattaa pilkkiä myös ismetauksen yhteydessä, mutta sen varaan ei kannata laskea liikaa.
Tänään aamulla meni siis kaksi sateenvarjokatiskaa pyyntiin. Tuo sateenvarjokatiska on siitä fiksu keksintö, että sen saa helposti kairanreiästä jään alle pyyntiin. Pyyntitehokkuus ei välttämättä ole tavallisen katiskan tasolla, mutta kyllä sillä yleensä jotain tulee. Pari mäskipalloa katiskan sisällä toivottavasti tehostaa toimivuutta. Saas nähdä kuinka käy.