Pohjanmaa tulvii, taas

Viimeisten kahden viikon aikana tuli taivaalta vettä niin paljon, että nyt on joet ja järvet ääriään myöten täynnä. Ollaan melkein kevään tulvakorkeuksissa. Kalatkin tuntuu olevan aivan eri paikoissa kuin tavallisesti tähän aikaan.
Tämänpäiväinen haukireissu alkoi aika hiljaisissa merkeissä; kävin läpi tavallisia syyspaikkoja, mutta ei minkäänlaista kontaktia kaloihin. Oli siis aika miettiä paikanvalintaa uusiksi. Missäs ne kalat oli keväällä, silloinhan oli myös vedet korkealla? Ei muuta kuin venee keula kohti kevätpaikkoja.
Paikanvaihto osoittauti oikeaksi siirroksi, sillä tapahtumia alkoi tulla melkein heti.

Ruutana maistui tälle hauelle

Ruutanat maistuivat hauille, mutta päivän isoin hauki tärähti kuitenkin perhoon. Se uiskenteli vajaan minuutin verran ympäriinsä, katkoi uidessaan ison nipun lumpeita ja pääsi sitten irti. No ensi kerralla uudestaan.

Perhoja

Viimeisen ismete-reissun tulos oli yksi parin kilon hauki ja yksi karkuutus. Karkuun päässyt vaikutti melko isolta. Kala vei heti tärpin tultua kovalla vauhdilla siimaa kelalta, mutta ei vaan sitten jostain syystä pysynyt kiinni. Ehkä täky oli koukuissa liian kovaa kiinni, tai jotain. No, näitä tulee aina.

Tänään ei viittiny lähteä jäälle, kun tuli niin raakasti vettä taivaalta. Sen sijaan istahdin sidontapenkin ääreen ja pyörittelin muutaman haukiperhon. Ideana oli sitoa osa perhosta putkeen ja osa koukkuun. Näin voi sitten yhdistellä erivärisiä osia kesken kalareissun ja etsiä oikeaa väriä joka kullakin hetkellä parhaiten kelpaisi.

Koukku

Tässä tällainen Brazilian banana. Siihen lisäksi putkiosa, niin saadaan lisää koko ja painoa. Muuten jää heittopituudet virvelillä heitettäessä liian lyhyeksi.

Koko perho

Noita kahta osaa vaihtelemalla saa sitten helpsti erinäköisiä ja -kokoisia yhdistelmiä. Pari koukkua jo sidoinkin, mutta lisää pitää vielä saada aikaseksi ennen jäiden lähtöä.

Koukut