Madekausi on avattu

Näyttää vähän siltä, että tämän vuoden ruutananonginnat on mun osalta ohi. Useampi ilta on taas tullut tuolla rannassa istuttua, mutta yhtään varmaa ruutanahavaintoa ei ole. Kerran näin ehkä ruutanan, ainakin sillä oli pyöreä evä ja yksi irtipäässyt ryntäsi epäilyttävän ruutanamaisesti. Siinä se.
Lahnoja ja särkiä nousi taas yllin kyllin. Pitänee ensi kesänä satsata johonkin toiseen paikkaan.

LahnaVäärää merkkiä tämäkin

Viimeisimmältä ruutanareissulta jäi ämpärin pohjalle jonkin verran mäskiä, joten pakkohan se oli käyttää. Suuntasin siis vavan ja pari päivää vanhojen ruutanamäskien kanssa jokirantaan.

Mäskiä
Ei maistunut ruutanoille nämä herkut

Made
Madehan se siellä

Ensimmäinen kala tuntui siiman päässä aika erikoiselta. Ja vähän harvinaisempi onkikala sieltä tulikin, nimittäin pieni made. Muita mateita ei enää ilmaantunut, mutta muutama nätti ahven, pari lahnaa sekä illan parhaimpana kalana hyvän kokoinen särki. Tulipahan ylijäämämäskeille sopivaa hyötykäyttöä

SarkiReissun hienoin kala, särki 380 g.

Syöttitilanne OK

Nyt alkaa todellakin syöttitilanne näyttämään hyvältä. Katiskoihin oli taas uinu oikein hyvän kokoisia särkiä, sellasia joihin pienimmät hauet ei edes uskalla koskea. Nämä särjet onkin tarkoitettu vain vanhalle ja nirsolle Fat Mamalle.

Nyt rupee olemaan kunnon täkykaloja

Nyt rupee olemaan kunnon täkykaloja

Iltareissu

Tuli tänää tehtyä muutaman tunnin reissu hauen ja lahnan perässä.
Varustuksena oli kaksi täkyonkivapaa, yksi virveli, sekä kelaonki. Keli oli tyyni, eikä se ikinä tiedä kyseisessä paikassa kovin hyvää. Mutta kalaan oli kuitenkin päästävä.
Aloitin haukia jahtaamalla. Aseina ruutanoilla syötitetyt täkyonget sekä virvelin päässä killuva haukiperho.
Parin tunnin kuluttua oli kuitenkin selvää, että ruutanat eivät tänään oikein kelvanneet. Haukiperhoon kuitenkin tärähti ihan kiva hauki.
Olen alkanut siirtymään haukiperhoissa yksihaarakoukkujen käyttöön ja ne on kyllä irrotusvaiheessa erittäin mukavia. Tämäkin kala pääsi nopeasti takaisin veteen.

Nopea räpsy kännykkäkameralla ja kala takaisin uimaan

Koska hauki ei oikein ollut syönnillä, päätin kattella josko näkyisi lahnoja. Pienen etsiskelyn jälkeen löysinkin suuren lahnaparven. Parvi oli erittäin matalassa, noin puolen metrin vedessä. Vaikka etenin hyvin varovasti, onnistuin silti säikyttämään parven liikkeelle. Tuloksena oli yksi lahna, joka ei ollut mikään suuren suuri. Parvi on kuitenkin nyt löydetty. I’ll be back.

Tällainen lahna tällä kertaa

Project ruda tauolle

Ruutanaprojekti jatkui eilen. Ensin alkuillasta oli vuorossa kalojen houkuttelua. Ruokalista oli tuttu jo edellsiltä päiviltä; mäskiä, maissia ja pellettejä.
Illemmalla kymmenen aikaan suuntasin sitten rantaan onkivavan kanssa. Syöttiarsenaaliin kuului kärpäsentoukkia, maissia ja tunkiolieroja. Näistä viimeks imainittu osoittautui selvästi parhaimmaksi.
Kalaa tuli hyvin koko onginnan ajan, valitettavasti vain saalislaji ei ollut se mitä toivoin. Ei siis yhtään ruutanaa, ei edes näköhavaintoja. Lahnaa tuli senkin edestä ja muutama särki. Istuin rannasssa lähes yhteen asti ja sen kyllä huomas sitten seuraavana aamuna.
Ruutanaprojekti meneekin nyt hetkeksi tauolle, ainakin tämän paikan osalta. Jatketaan sitten vähän myöhemmin uudestaan.

Bream

Pikkulahnoja tuli riittämiin

Project Ruutana jatkuu

Nyt on ruutanoita lihotettu neljä päivää. Eka päivänä lensi veteen vaan pellettejä, mutta sen jälkeen oon paasannu tontille mäskiä, maissia ja noita kyseisiä pellettejä. Päiväannos on ollu kilo ruutanamäskiä, purkki maissia ja muutama desi pellettejä. Luulis ruutanoita kiinnostavan.

Eilen oli jo illalla pakko vähän koittaa onkiakin. Kalaa oli paikalla melkoisesti, mutta yhtään varmaa ruutanahavaintoa, saati ruutanatärppiä ei ollu. Saaliina oli lahnaa ja särkiä. Kauempaa ruovikosta kuului kyllä hyvin ruutanamaista maiskutusta, joten eiköhän ne kohta tule sinne mäskillekin. Ruokapöytä ainakin on hyvin katettu.

Herkkua ruutanalle

Project Ruutana, episode I

Viimeiset kolme viikko on pitänyt niin kiirettä, että ei ole juuri kalaan ehtinyt. Pari pikaista käyntiä on silti tullut tehtyä, mutta kovin laihoin tuloksin.
Nyt on onneksi pahimmat kiireet tällä erää ohi ja ehtii taas keskittymään kalastukseen.

Eilen alkoi valmistelut ruutanan ongintaa varten, kun raivasin erään lammen rantapajukkoon onkijan mentävän aukon. Projekti jatkui tänään, kun kävin nostelemassa rantavedestä muutamia kasvimättäitä kuivalle maalle.
Samalla alkoi myös kalojen houkuttelu ja veteen lensi reilu satsi herkullisia pellettejä. Etkäteishoukuttelua on tarkoitus jatkaa tulevina päivinä määräämättömän pitkän ajan ja vähintään niin kauan, että lammen ruutanat muuttuvat yhteistyöhaluisiksi.

Tässäpä ruutanoille hieman herkkua

Tervetuloa syömään

Hopearuutana-artikkeli

Lisäsin Artikkelit-osioon Jussi T. Pennasen ja Lauri Urhon kanssa kirjoittamani
artikkelin ”Hopearuutana on uhkana alkuperäisille kalalajeille”
Juttu on julkaistu Kalastus-lehden uusimmassa numerossa 3/2010.
[issuu layout=http%3A%2F%2Fskin.issuu.com%2Fv%2Flight%2Flayout.xml showflipbtn=true documentid=101204204606-7e330006189c414f97c65409b1f83f92 docname=hpearuutana-on-uhkana-alkuper_isille-kalalajeille username=juhansivu loadinginfotext=Hopearuutana%20on%20uhka%20alkuper%C3%A4isille%20kalalajeille showhtmllink=true tag=silverruda width=420 height=297 unit=px]