Ismete-välineet

Liimauspuristimien käyttö vapatukina näyttää olevan kovasti suosiossa tuolla länsinaapurin ismete-harrastajien keskuudessa. Pakkohan niitä on itsekin kokeilla, että kuinka hyvin ne toimii. Clas Ohlsonilta löytyi sopivan isoja puristimia, eikä hintakaan ollu paha.
Pientä modausta niihin piti kuitenkin tehdä; puristimien leuat ovat nimittäin suorat eikä vapa oikein pysy niissä, vaan keikahtaa helposti jommalle kummalle sivulle. Pienen aherruksen jälkeen syntyi leukoihin sopivat kolot ja nyt pysyy vapa halutussa asennossa.

Vasemmalla olevaa on muokattu, jotta vapaa pysyy sopivassa asennossa

Vipan voi kiinnittä puristimeen vaikka parilla nippusiteellä. On kuitenkin toinen ja varmaankin parempi tapa vipan kiinnittämiseen. Sen voi tsekata alla olevasta Tok Fishing Teamin videosta.

Vapatuki

Netistä ja lehdistä näkee kuinka ismeten harrastajilla on käytössään mitä erilaisempia vapatukia. Alkuaikoina yleisimpiä olivat sähköputksesta kootut viritelmät, niitä on monilla vieläkin. Tällä hetkellä erilaiset jousikäyttöiset liimauspuristimet tuntuvat olevan suosittuja.
Itse olen käyttänyt alusta asti kolmijalkoja, ne näyttävät olevan monen muunkin harrastajan käytössä.

Ismete

Kolmijalat ovat kuitenkin herkkiä rikkoontumaan, varsinkin niiden teleskooppiset jalat ovat heikko kohta. Ainahan voi tietenkin hankkia uusia rikkoontuneiden tilalle, nehän ovat aika halpojakin. Ja niin minä teinkin aluksi. Mutta kun nekään eivät kestäneet sen paremmin oli aika keksiä jotain uutta.
Kiersin rikkoontuneista kolmijaloista irti niiden V-osat, siis se osa jota vasten vapa lepää. Otin yhden V-osan mukaan ja marssin rautakauppaan. Rautakaupasta löytyi V-osan kierteeseen sopivia kiilapultteja sekä pari metriä kupariputkea, jonka sisämitta sopi kiilapultin kanssa.

Vapatukien kasaaminen oli yksinkertaista. Sahasin putken sopiviksi pätkiksi, joka tässä tapauksessa oli n. 34 senttiä. Sen jälkeen löin kiilapultin putken päähän ja kiristin kiilapultin mutterin. Tämän jälkeen annoin vasaraa putken toiselle päälle, jotta sain sen sopivan muotoiseksi, eli kartioksi. Lopuksi kiersin vielä V-osan kiilapultin kierteeseen. Näin oli ensimmäisen vapatuki valmis.  Sitten samat vaiheet mutaman kerran uudelleen ja pian oli kaikkien rikkoontuneiden kolmijalkojen V-osat saatu uusiokäyttöön.

Tällainen vapatuki tai penkkakeppi ei kuitenkaan pysy itsestään jäällä pystyssä, vaan sille on porattava reikä. Reiäntekoa varten päätin hankkia vanhan kunnon vintiläporan. Toinen vaihtoehto olisi ollut akkuporakone, mutta sen kanssa olisi aina pitänyt huolehtia akun varauksesta.
Sopiva vintiläpora löytyi kirpputorilta hintaan 5€.

Tänä talvena onkin sitten ollut käytössä uudet vapatuet, eikä ole tarvinnut murehti rikkoontuvia kolmijalkoja. Ehjiä kolmijalkoja on jäljellä vielä muutama ja ne saa olla käytössä niin kauan kunnes hajoavat.

Ismete-setti