Töitä ja kuhan merkkausta

Loppuviikon ohjelmassa oli Vastuullisen kalastuksen seminaarin sekä Jyväskylän Tuomiojärven vastuullisen petokalakilpailun järjestämistä yhdessä työkaverini Ollin kanssa. Kumpikin tapahtuma saatiin vedettyä kunnialla läpi. Tuomiojärven kisassa kala oli kovin huonolla syönnillä, mutta siitä huolimatta tapahtumalle toivottiin yleisesti jatkoa, mikä oli erittäin positiivista.

Kun kisa oli saatu päätökseen hengähdettiin hetki ja lähdettiin sitten Ollin kanssa myös vähän järvelle, jos vaikkaa saataisiin vertikaalijigaamalla lisää aineistoa Ollin ja Arin Tuomiojärvi-tukimukseen.
Vähän jotain onnistuttiin saamaankin.

Tuomiojärvi1
Tuomiojärvi2T-ankkurimerkki selkään, muutama suomu talteen ja sitten takaisin uimaan.

Tasapainoilua ja vertikaalia

Eilinen iltapäivä ja ilta kului tuossa järvellä oikein mukavissa merkeissä  Mukaan veneeseen lähti seinäjokelainen Juho Mäki-Maunus, joka tunnetaan taitavana vieheenvalmistajana, Erityisesti miehen kevennetyt BTG-nimeä kantavat tasapainot on saaneet kovasti mainetta tehokkaina suurahvenpilkkeinä.

Juhon tasapainot
Juhon kevennettyjä BTG (Beat The Giant) tasapainoja. Kuva: Juho Mäki-Maunus

Tavoitteena oli löytää hyvänkokoista ahventa. Ja kyllä sitä löydettiinkin, ainakin ne kaikuluotaimessa näytti ahvenparvilta. Meidän löytämillä raitapaidoilla ei kuitenkaan tainnut olla ruoka-aika,  sillä ainuttakaan ahventa ei saatu ylös asti. Juholla sentään oli yksi kiinni.
Kuhat sen sijaan oli ihan hyvällä syönnillä, varsinkin sen jälkeen kun löytyi se oikea väri. Ne paukautteli sekä mun vertikaalijigiin, että Juhon kevennettyyn tasapainoon.

Juhon kuha
Kalastus muuttui yhtäkkiä helpoksi kun löytyi oikea väri. Tämä pikkuinen meni takaisin kasvamaan.

Ensi talvena meitsikin tulee heiluttelemaan Juhon tekemää kevennettyä tasapainoa. Mies nimittäin ojensi mulle todella hienon, salakan nahalla päällystetyn BTG:n. Värikin on yksi mun luottoväreistä, eli oksennuskala.

Kiitoksia vaan kovasti Juholle, sekä pilkistä, että mukavasta seurasta. Mennään taas lähiaikoina uudestaan.

Oksennuskala
Juhon antama kevennetty ilman jigipyrstöä kuvattuna. Tämä tulee olemaan kovassa käytössä ensi talvena.

 

Street Fishing

Mä en ole tavannut tänne työasioista kirjoitella, mutta tämän kerran pitää kyllä tehdä poikkeus.
Kuvattiin nimittäin kesällä Vaasassa video, jossa aiheena oli Street fishing, eli urbaani kalastus.
Tuon videon piti aivan alkuperäiseten suunnitelmien mukaan olla vaan ihan simppeli ja yksinkertainen pätkä. Toisin kuitenkin kävi sillä homma alkoi kasvaa, kun mukaan tulikin yhtäkkiä joukko alan taitajia mm. Jan Forsberg ja Markus Staaf. Kun nämä miehet ystävineen laittoivat osaamisensa peliin, oli lopputulos jotain paljon hienompaa, kuin mitä oli alunperin ajateltu. Ainakin mun mielestä toi video on tosi hieno.

Kuhaa onkimassa

Edellisiltana tuli taas pitkästä aikaa käytyä kuhaa onkimassa. Kun kaikki päivän muut hommat oli hoidettu, oli kiva istuskella muutama tunti vavan kanssa rannassa.
Rankkoihin päiväaskareisiin oli kuulunut mm. särkien ongintaa, joten syötit oli ainakin tuoreita. Edelliskesän kokemusten perusteella kuolleet särjet kelpaa pohjaongella tarjottuna kuhalle oikein hyvin, joten deadbaitilla mentiin tälläkin kerrtaa.

Puolikas särki maistui tälle kuhalle

Ensimmäinen tärppi tuli about puolen tunnin onkimisen jälkeen. Kyseessä olikin oikein kunnon päättäväinen tärppi, ei mitään nyppimistä. Väsyttelyn jälkeen kävi kuvattavana pirteä Kuortanelainen kuha.
Paha vaan, että enempää tärppejä ei kuulunut. Mutta ei se mitään, seuraavalla kerralla sitten taas uudestaan.

Pikareissuja

Tuossa eilen piti aivan välttämättä saada pakkaseen lisää tilaa, tietenkin mun täkykalojen kustannuksella! Viinimarjat ja tikkelpäärit on kuulemma tärkeämpiä
Koska en viittiny hyviä täkyjä poiskaan heittää, niin päätin lähteä kuhaa onkimaan. Vavat mukaan ja suunta joelle, samaan paikkaan kuin aiemminkin.
Tosin vähän kyllä epäilytti, että mahtaakohan kuhat enää olla siellä, kun vedetkin on jo vähä viilentyny.
Mutta mutta, alku näytti heti lupaavalta; ei mennyt kuin muutama minuutti niin koho näytti orastavia tärpin merkkejä. Joku oli siellä jo täyn kimpussa. Se taisi kuitenkin olla joku pikkunen, sillä ei siitä ikinä tullut mitään kunnon tärppiä.
Se olikin sitten reissun ainut merkki kalasta. Muutaman tunnin yrittämisen jälkeen pakkasin kamat ja häivyin takaisin kotiin.

Tänään ehdin sitten illalla pika pikaa vielä järvelle. Mukaan parit jigivavat, sähkömoottori, reppu ja akku. Sitten vaan fillarilla suunta kohti venerantaa. Kello oli jo yli kuusi kun pääsin vesille, olis kyllä voinu vähä aikasemminkin lähteä.
Tällä kertaa saalis oli sentään parempi kuin lauantaina, mutta ei paljoa. Aluksi tuli vihreällä sirppipyrstöllä kaksi pientä kuhaa. Sitten melkeen heti perään dropshottaamalla ahven ja yksi kuha lisää. Kuhat oli kaikki joko pieniä tai erittäin pieniä, joten takaisin kasvamaan vain. Ahven lähti kuitenkin ruokakalaksi, ettei aivan pääse unohtumaan miltä kala maistuu.

Pikkukuhaa tuntuu järvessä riittävän

Iltaongella

Särkien ongintahan on helppoa hommaa. Varsinkin pieniä särkiä saa koska vain narrattua. Näinhän se on, ei se pikkusärkien onkiminen yleensä kovin vaikeaa ole.
MUTTA, tilanne muuttuu jos olet menossa täkyongelle ja olet jättänyt täkyjen hankkimisen viime hetkeen.
Tarkoitus on ehkä käydä pikaisesti menomatkalla onkimassa täyt, tai mikä vielä pahempaa, onkia ne vasta perillä.
Tällöin on todennäköisesti tiedossa vaikeuksia, sillä täkyjen saanti on suuressa vaarassa muuttua hyvin vaikeaksi. Täyt kannattaa siis aina hankkia ajoissa.

Jep, täkyjen onkimisessa oli siis tänään hankaluuksia. Yli tunnin kestäneen tuskaisen yrittämisen jälkeen oli koossa kuitenkin viisi särkeä. Ne sai luvan riittää.

Kuha kiinni

Onneksi en kuitenkaan onkinut täkyjä ihan turhaan, sillä illan aikana oli kivasti tapahtumia. Täyt tosin meinasi loppua kesken, mutta puolikas särkikin kelpasi oikein hyvin.
Veisateen takia piti lähteä kesken kaiken pois, tosin oli ne täytkin siinä vaiheessa jo melkein loppu.

Gösta

Selkäevää

Kuhaa onkimassa

Nyt oon parina iltana käynyt tuossa joella kuhaa onkimassa. Sitä ei olekaan tullut paljo aiemmin harrastettua, joten on ollut mukavaa kokeilla uusia juttuja. Lisäksi on kiva saada välillä vähän kalaa pöytään, noilla pasureilla ja vastaavilla kun ei oikeen ole menekkiä meidän ruokapöydässä…vaikka enpä niitä ole ikinä ajatellut ruoaksi laittaakaan.
Kuhaahan kyllä saa jigillä ja vetouitelemalla ihan yllin kyllin, mutta jotenkin tuo onkiminen vaan on hauskempaa, ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä. Tietty se vaatii aina sen syöttien hankkimisen mistä on kyllä oma vaivansa. Toisaalta täkyongella saaliskalojen koko on sitten yleensä vähän parempi, ainakin jos laittaa hiukka isompaa syöttiä koukkuun.
Vaikka en mä silti mitään jättikuhia vielä ole koukuttanut, mutta muutamat ruokakalat oon onnistunu saamaan.

Fluorocarbon on kestänyt hyvin kuhan hampaissa. Toivottavasti kestää jatkossakin.

Kuha mallia Lapuanjoki

Auringonlasku on ollu hyvää kuha-aikaa

Koko päivä jäällä

Viimeaikoina on haukia onkiessa tullut useita erikoisia tärppejä joita en ole saanut pysymään kiinni. Kaikki merkit ovat viitanneet siihen, että ne ovat olleet kuhia.
Eilen tuli sitten asialle varmistus, kun sain ensimmäisen täkykuhan ylös asti. Se e ollut mikään suuri, hätinä 40 cm.Laitoinkin sen sitten samantien takaisin kasvamaan. Ylös asti tulleen kuhan lisäksi oli kaksi tärppiä, joista kummatkin oli melko varmasti kuhia.
Noita kuhia sais tuolta järvestä varmaan enemmänkin jos vain virittelis rigejä hieman enemmän kuhalle sopivammaksi. Tällä hetkellä tavoitteet on kuitenkin kohdistettu isoihin haukiin, mutta jossain välissä pitää varmaan ottaa myös tuo kuha listalle.

Hauet loisti eilen poissaolollaan, ei näkynyt suuria eikä pieniä luupäitä. Pitänee tässä siirtyä lähemmäksi ktualueita, sinne ne hauetkin jo varmaan on suuntaamassa.

Onneksi tuli tällä kertaa otettua pilkkivehkeet mukaan. Löysin muutaman hyvän ahvenreiän joista nousi kymmenkunta sopivan kokoista appuraa. Saapahan vaihteeksi vähän ahvenfilettä. Lisäksi pilkillä tuli myös yksi kuha, pituutta kokonaiset 38 cm. Takaisin kasvamaan siis.

Ahvenet iski hanakasti pieneen pystypilkkiin

Ahvenet iski hanakasti pieneen pystypilkkiin

Kuha tuntui olevan syönnillään

Kuha tuntui olevan syönnillään

Kaikki vaan kastematoja noukkimaan

Pimeät ja lämpimät illat sekä lähes päivittäistä vesisadetta, nyt on oikea aika hankkia kastematoja. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, on kastematojen hankinta helppoa hommaa.

Kastematoja, Lumbricus terrestris

Tarkoitus on tarjoilla kastematoja syksyn mittaan ainakin lahnoille ja ahvenille, niille ne ainakin kelpaa paremmin kuin hyvin. Viimeaikojen dropshot-kalasteluissa on tullut myös selväksi, että kastemato kelpaa erittäin hyvin myös kuhalle.

Kuhallekin kelpaa kastemato, vieläpä oikein hyvin