Turpaa onkimassa

Viime viikolla tuli erinomainen tilaisuus päästä onkimaan turpaa, kun olin työmatkalla porissa torstaista sunnuntaihin. Turpa puuttuu Pohjanmaalta, mutta Porin seudulla niitä elää ilmeisesti kaikissa joissa. En ole aikaisemmin kyseistä lajia onkinut, joten onki-into oli kova. Tarkoitus oli onkia kaikki illat ja jäädä vielä ongelle maanantai-iltaan saakka.
Aivan suunnitelmien mukaan ei kaikki kuitenkaan mennyt, sillä perjantain ja lauantain rankkasateet ja ukonilmat sotkivat jonkinverran onkimisia. Pääsin kuitenkin kalaan ihan kivasti ja turpaakin tuli.

Ensimmäinen turpa ylhäällä ja ilo on ylimmillään

Ilma oli vielä torstaina helteinen ja suorastaan tukalan kuuma, keli tuntui kuitenkin sopivan hyvin turville. Ensimmäinen turpa tuli varsin nopeasti muutaman mäskipallon ja irtosyöttien heittelyn jälkeen. Eka kala ei ollut mikään jättiläinen, mutta elämäni ekan turvan saaminen oli kuitenkin mahtava juttu. Laji josta olin aikaisemmin vain lukenut, kuullut juttuja ja nähnyt kuvissa olikin nyt käsissäni. Todella hienoa.

Päivän toinen turpa olikin sitten koko reissun suurin, painoa sillä oli 1,480 kg. Hyvältä näytti ja fiilis oli korkealla.
Sain ensimmäisenä päivänä noin kymmenen turpaa ja kaikki olivat kivan kokoisia, noin kilon painoisia ja vähän yli.

Toinen turpa ylhäällä. Kala äkkiä takaisin ja uutta syöttiä koukkuun.

Torstain painostavat helteet jatkuivat perjantaina ja muuttuivat iltapäivällä sateeksi ja rajuksi ukonilmaksi. Perjantaina ei siis ollut mitään asiaa joelle.
Sadetta ja ukonilmaa saatiin myös lauantaina, myräkkä tosin laantui myöhään illalla ja pääsin aikani autossa odoteltuani puoleksitoista tunniksi kalaan. Tuloksena oli noin viisi turpaa. Syönti loppui kuin veitsellä leikaten kun kello tuli yksitoista.

Sataa sataa ropisee..

Sataa sataa ropisee..

Kun työt olivat sunnuntai iltana ohi suuntasin tietysti taas kohti jokirantaa. Olosuhteet joella olivat muuttuneet huonoon suuntaan; sade oli nostanut joen vettä noin 20 senttiä, virtaus oli kova ja vesi hyvin ruskeaa.
Ongin yhteentoista saakka ilman ainuttakaan tärppiä. Yritys oli kova, mutta kaloja ei syötit kiinnostanut. Sitä ne kovat sateet teettää.

Muutaman tunnin yöunien jälkeen koitti aamu ja uudet kujeet. Tarkoituksena oli päivän aikana käydä läpi useampi hyvältä vaikuttava paikka. Nyt oli koko päivä aikaa. Syöttejä ja mäskiäkin oli runsaasti käytettävissä. Niitä todellakin tarvitaan turvan onginnassa, sillä turpa tuntuu olevan ahne kala ja onkipaikalla olevat turvat hotkivat niille tarjotut herkut varsin nopeaan tahtiin.

Joen vesi oli koko maanantain vielä hyvin korkealla ja kalan saanti tiukassa. Löysin kuitenkin jo heti aamulla muutamia turpia ja iltapäivää kohden syönti tuntui paranevan. Kalojen keskikoko oli varsin pieni ja kovasta yrittämisestä huolimatta torstain 1,480 kg turpa jäi koko reissun suurimmaksi. Maanantain suurin turpa oli kuitenkin myös ihan nätti, painoa sillä oli noin 1,3 kiloa.

Pienetkin turvat voivat hotkaista koukun syvälle nieluun, pihdeille oli siis käyttöä

Kaiken kaikkiaan oli oikein onnistunut reissu. Turvan onginta oli todella hienoa ja maisemat jokirannoissa olivat upeita. Turpaa täytyy päästä ehdottomasti onkimaan pian uudelleen.

Posted in Angling, Chub, Onginta, Turpa and tagged as ,

2 comments on “Turpaa onkimassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

16 + 6 =